26.9.2015

Taustaa ja tavoitteita

Jäin apurahalle elokuussa 2015 ja jätin samalla hoitajan työt. Aluksi tämä muutos tuntui oudolle, tunsin jopa syyllisyyden tunteita, kun olin tottunut tekemään kahta työtä (hoitajan ja taiteilijan) yhtä aikaa ja vapaa-aikaa ei ollut juuri muuhun. Nyt sain keskittyä täysin siihen, mitä varten olin opiskellut ja jonka eteen olin tehnyt töitä monia vuosia.

Apurahahakemuksessa tuli mainita tuleva yhteistyötaho. Kinaporin monipuolinen palvelukeskus sitoutui yhteistyöhön kanssani. Yhteistyötahon liittäminen työskentelyyni tuntui luontevalle sillä jo valmiiksi maalausteni tai työskentelyni alkusysäyksenä oli alkanut toimia ensin kokemukseni hoitajana ja sitten erilaiset kohtaamiset taiteilijanroolissa. Olen ehkä tässäkin blogissa jo kirjoittanut, että aikanaan aloin opiskella hoitajaksi jatkaakseni ymmärrystäni taiteesta ja paikastani yhteiskunnassa, päällimmäinen syy ei ollut ryhtyä hoitajaksi, vaikka sittemmin teinkin niitä töitä ja huomasin kasvaneeni melko hyväksi hoitajaksi (tosin herkästi uupuvaksi sellaiseksi).

Tiivistetysti suunnitelmani apurahahakemuksessa oli rinnastaa työskentelyni palvelukeskuksessa taiteilijaresidenssissä olemiseen. Usein taiteilijaresidenssien tavoitteena on tarjota mahdollisuus työkentelyyn, aktivoida vuorovaikutusta ja taide-elämää kohteessa paikallisen yhteisö kanssa.
Työskentelyäni ohjaa pohdinta taidemaalarin / kuvataiteilijan / maalaustaiteen roolista ja mahdollisuuksista palvelukeskuksessa ja sitä kautta yhteiskunnassa ylipäätään. Tavoitteeni on tuottaa taiteellisia sisältöjä palvelukeskukseen, mutta yhtälailla tuottaa sisältöjä ja teoksia taidekentälle vuorovaikutuksessa yhteisön kanssa. Painotukseni on maalauksellisten vuorovaikutusmenetelmien pohdinnassa ja dialogisessa taiteessa / maalaamisessa sekä esteettisessä arjessa ja kohtaamisessa.