7.8.2015

Kosketuksesta

Kosketus on välittämistä, huolenpitoa, yhdessäoloa ja sanatonta kommunikaatiota. Kosketus tuo turvallisuutta, läheisyyttä ja välittämistä, se rentouttaa ja rauhoittaa. Koskettamisella voidaan viestiä niitä asioita, joita on vaikea ilmaista sanoin. Aina kun ihmistä kosketetaan, kosketetaan hänen tunteitaan.


Alevtina Alyaeva ja Annely Kuusk lainaavat Anna Puolakkaa Diakonia-ammattikorkeakouluun tehdyssä opinnäytetyössään (2009) Hyvä kosketus dementiaa sairastavan vanhuksen hoityössä. Puolakka kirjoittaa artikkelissaan Kosketus hoitotyössä Dementiauutisissa 1/2001, että hoitotyön tilanteessa kosketus alkaa siitä, että hoitotyöntekijä tunnistaa asiakkaalta tulevan kutsun kosketukseen, hoitaja vastaa kutsuun ja kosketus todellistuu fyysisesti. Samalla kutsuu asiakasta osallistumaan kosketukseen. Kosketus tapahtuu aina tietyssä ajassa ja paikassa.



Kosketuksen merkitys alkaa jo kohdussa. Raskaaksi.com nettisivuilla aiheesta kirjoitetaan artikkelissa Varhainen vuorovaikutus. Äiti ja sikiövauva käyvät vuorovaikusta liikkeiden, rytmien, äänien, kosketusten, makujen ja tuntoaistien avulla. Synnytyksen jälkeen Äidin ruumis ja koko sen aistimuksellisuus rauhoittavat vauvan ja palauttavat hänelle uudestaan sikiöajalta tutun aistimuksellisen vastavuoroisuuden äidin kanssa.



Valokuvaaja Ismo Luukkonen kirjoittaa nettisivuillaan Kalliomaalausten tulkintamahdollisuuksista. Luukkonen yhdistää maalausten tulkintaan filosofi ja semiootikko Charles S. Peircen merkkejä koskevaa jaottelua. Peircen kolmijaon indeksinen merkki toteutuu kausaalisen syy-seuraussuhteen kautta. Savu on merkki tulesta, jalanjälki kulkijasta, väri kalliossa maalaustapahtumasta ja kädenjälki hänestä, joka painoi väriin kastetun kätensä kallioon. Luukkonen kirjoittaa, että kalliomaalausten tulkinnassa indeksiset merkitykset asettavat perustavanlaatuisimmat kysymykset: miksi kallioihin maalattiin ja kuka sen teki. Indeksisyys nostaa myös kosketuksen ja maalaustapahtuman osaksi maalausten tulkintaa.

Luukkonen pohtii miksi kädenjälkiä on kallioihin painettu ja esittää, että maalaustapahtuma ei ollut tekijöilleen vain visuaalisen merkin jättämistä, vaan siihen liittyi moniaistisia kokemuksia. Ehkä kädenjäljissä ei niinkään ole kyse merkin jättämisestä kuin kosketuksesta. Astuvansalmen kalliomaalauksia tutkittaessa on voitu ajatella, että maalaustapahtuma muuttui kosketukseen perustuvaksi rituaaliksi, jonka seurauksena laaja kallionpinta peittyi punaiseen väriin.

Galleria Huudossa olleessa näyttelyssäni Yritys sekoittaa ihanin vaaleanpunainen ja muita maalauksi Kosketus-niminen valokuva toimi yhtenä tulkinta reittinä muulle näyttelylle. Osa maalauksista on syntynyt konkreettisesti koskettamalla, suutelemalla, muovaamalla.. Kosketus ylittää aina toisen ihmisen reviirin. Näyttelyssäni maalausten rajat häilyivät sen mukaan miten liikkui tilassa. Maalaaminen on koskettamista.

  


Timo Tähkänen. Kosketus. Valokuva. 2015.



Rinnat. Yksityiskohta keskeneräisestä installaatiosta.



Kädenjälki


 

Tämän päivän kalliomaalaus..?