1.2.2014

Ryhmän kokoontumispaikasta

 
Ryhmäläiset saivat valita värit, joilla maalasin tuolit, joilla ryhmäläiset istuvat. (Osa ryhmäläisistä tosin istuu pyörätuolissa.) Selvästi kirkkaat ja täyteläiset värit houkuttelivat eniten. Jokainen valitsi selkeästi erilaisen värin kuin toinen. Oman tuolini väriksi valitsin sinisen. Huomaan usein valitsevani sinisen symboloimaan itseäni.
 
Keltaisen valinnut ryhmäläinen kertoi värin muistuttavan kuidusta ja valosta, jota hän kaipaa tänä pimeänä aikana. Vihreän värin valinnut kertoi valinneensa värin, sillä se on nurmen väri ja vihreäaika on niin lyhyt Suomessa. Violetin värin valinnut valitsi samankaltaisen värin kuin hänen villapaidassaan oli.

Punaisen värin valinnut ryhmäläinen kertoi, että häntä miellyttää maronin punainen väri. Hän kertoi työskennelleensä autojen parissa ja mieltyneensä sen väriseen mersuun. Ryhmäläinen auttoi minua löytämään oikean sävyn. Kun olin saanut maalattua tuolin, hän totesi, että sävy on tarpeeksi lähellä, mutta se ei ole niin syvä kuin pitäisi.

Kun ryhmä kokoontui sen jälkeen, kun olin maalannut tuolit ja pöydän, yksi ryhmäläinen huomasi kesken keskustelun, että myös pöydän väri on muuttunut. Hän kutsui värin muistuttavan auringosta. Hän kuvaili, että väri tuntuu nousevan pöydästä ja tulevan silmille. Hän kutsui väriä lempeäksi.